Yle TV1 näytti neliosaisen sarjan, jossa skottinäytttelijä/laulaja Billy Connelly ajaa kolmipyöräisellä Route 66:n läpi. Viimeisin jakso näytettiin tällä viikolla ja sarja herätti kieltämättä muistoja omasta matkasta tuolla historiallisella tiellä. Jos haluat noita jaksoja katsella, ne löytyvät vielä jonkin aikaa Ylen Areenassa: http://areena.yle.fi/tv/1830588.
Oli hienoa, että Billy käytti sarjassa muutamiin matkan ydinjuttuihin suhteellisen paljonkin aikaa: historiallisen tien varren moniin ränsistyneihin kaupunkeihin ja joihinkin erikoisiin nähtävyyksiin kuten “Giant Rocket Maniin”, erityisesti maaseudun mukaviin ihmisiin ja perinteiseen “Americanaan” eli “aitoamerikkalaiseen meininkiin” baareissa, kaupoissa ja nähtävyyksissä, erityisesti suurilla tasangoilla Chicagosta oikeastaan Arizonaan asti. Sarja kyllä kannattaa katsoa, jos matkan aiot itse tehdä.
Toki sarjan monet yksityiskohdat minua myös hiukan ihmetyttivät. Miksi Billy käytti kymmenkunta minuuttia useimmissa tiestä kertovissa kirjoissa pikkumaininnalla ohitettuun meteorikraatteriin muka “jokaisen miehen pakollisena nähtävyytenä” (ei siis ainakaan minun!), mutta kuittasi Grand Canyonin vain sanoen: “vau, nyt se on nähty, lähden ostamaan T-paitaa” ? Minusta Grand Canyonin upeus paljastuu vasta, kun on kierrellyt muutaman päivän eri kohdissa tuota valtavaa kanjonia. Eikä rautatiematka edes Grand Canyonille ole minusta mitenkään olennainen Route 66:lla – sitähän matkataan autolla tai moottoripyörällä!
Oudosti sarja ei noteerannut upeaa Santa Fe:n taiteilijakaupunkia kuin “nättinä pikkukaupunkina” ja jatkoi matkaa Los Alamosin kaupunkiin, jossa toki tehtiin ensimmäiset atomipommit, mutta jota Route 66 -oppaat eivät lainkaan noteeraa. Oklahoma Cityssä hän taas vietti pitkän tovin Timothy MacVeighin autopommin uhrien kunniaksi pystytetyllä muistomerkillä – hieno ele, mutta kyseinen pommitushan tapahtui vuonna 1995 eli yli kaksikymmentä vuotta sen jälkeen kun Route 66 tienä hävisi. Route 66 -oppaat toteavat yleensä, että “Oklahoma City on kauan sitten lakannut olemasta Route 66:n tärkeitä pysähdyspaikkoja”, koska siellä ei ole jäljellä juuri mitään alkuperäiseen tiehen liittyvää
Sarja ohitti jokseenkin täysin myös alkuperäisamerikkalaiset – siis intiaanit – jotka ovat minusta olennainen osa Route-66 -matkaa. Heitä ei kerta kaikkiaan pysty ohittamaan New Mexicossa tai Arizonassa. Tuli melkein olo, että Billy tai muut tekijät eivät oikeasti välitä Amerikan alkuperäisasukkaista pätkääkään.
Intiaanien asuttamissa osissa Route 66:n varrella on muuten paljon sellaisia luonnonnähtävyyksiäkin (Palo Duro Canyon, El Malpais, El Morro, Petrified Forest, Painted Desert, mesavuoret useamman osavaltion alueella, Sunset Crater, Mojaven autiomaa…), joita sarja ei noteerannut mitenkään. Sen käytettiin aika pitkän aikaa Monument Valleyssa, joka sijaitsee ainakin 300 kilometriä sivussa Route 66:lta Utahissa, jonka osavaltion alueella äititie ei koskaan ole kulkenut. Monument Valleyn pilarimaisia mäkiä autiomaassa käytetään kyllä usein Route 66:n mainoksissa, vaikka tuo upea alue ei suoranaisesti tiehen liitykään. Käy ihmeessä katsomassa, jos ajomatkaasi noin pitkän poikkeaman ehdit tekemään.
Pikkupettymysteni päällimmäinen havainto oli kuitenkin se, että Billy Connelly ei noteerannut monia hienoja luonnonnähtävyyksiä, eikä läheskään kaikkia Route 66:n päänähtävyyksiä, jollaisia löytyy jokaisesta kahdeksasta osavaltiosta, joiden kautta tie aikanaan kulki. Minusta nämä pitäisi ainakin katsastaa, jos tielle lähtee:
- Illinois: Chicago ja presidentti Lincolnin muistot osavaltion pääkaupungissa Springfieldissä – nämä Billy esittelee sarjassa.
- Missouri: St Louis, sen Gateway Arch ja Meramec Caverns – noissa Billy vietti sarjassa hyvän tovin.
- Kansas: Galena – siellä Billy vietti reippaasti aikaa aikaa, myös paikallisten ihmisten kanssa; tässä osavaltiossahan vanha tie kulki vain 20 mailia.
- Oklahoma (jossa on ehkä eniten “vanhaa Route 66 -juttua”): Will Rogers Museum Claremoressa, Foyil, Catoosan Blue Whale ja National Route 66 Museum Elk Cityssä jätettiin kokonaan mainitsematta sarjassa. Oklahoma City on oppaiden mukaan “kauan sitten lakannut olemasta Route 66:n tärkeitä pysähdyspaikkoja”.
- Texas: Cadillac Ranch, jossa Billy kävi, mutta sanoi tuon olevan Amarillossa – no lähellä se on, viereisessä kaupungissa Amarillosta länteen. Groomin pikkukapungin kaltevasta vesitornista tai läntisen pallonpuoliskon suurimmasta rististä näkyi sarjassa vain ohi vilahtavat kuvat ilman mitään mainintaa.
- New Mexico: Tinkertown lähellä Aluquerqueta (tämän jouduin itsekin ohittamaan, koska se on auki vain kesäisin); Billy ohitti myös Santa Fe:n olankohautuksella, eikä maininnut mitään “intiaanipääkapunki” Gallupista, tai sen lähistöllä olevista hienoista luonnonnähtävyyksistä (samalla myös paikallisista intiaaneista!) El Malpais National Monumentista tai El Morro National Monumentista.
- Arizona: ylivoimaisesti tärkein nähtävyys on tietysti Grand Canyon, jossa Billykin piipahti. Toiseksi tärkeimpänä Route 66 -nähtävyytenä pidetään yleisesti Lake Havasu Cityssä olevaa London Bridgeä, josta sarjassa ei mainittu mitään. Eipä mainittu myöskään Flagstaffin lähellä olevaa Sunset Crateria tai muinaisten alkuperäisamerikkalaisten asutuksia Wupatki National Monumentissa.
- California: Mojaven autiomaa ja Santa Monica Pier ohitettiin sarjassa kokonaan; näistä varsinkaan Mojavea ei pysty helposti ohittamaan (eikä helposti unohtamaankaan), on se sen verran suuri ja autio paikka. Santa Monica Pier on puolestaan tänä päivänä noteerattu “virallisesti” Route 66:n päätepisteeksi ja ansaitsee varmasti visiitin.
Tämä sarja on kuitenkin hyvä myös osoittamaan, miten paljon historiallisen Route 66:n varrelta – läheltä tai kauempaa – voi löytää erilaisia juttuja. Siksi moni ajaakin tuon tien useamman kerran. Ja varsinkin, jos haluaa poiketa kauemmaksi tiestä vaikkapa katsastamaan Monument Valley:ta Utahissa, Illinoisin amisheja, Las Vegasia tai kuten me, Palm Desertiä – ja sen lähellä olevaa Route 66 -nähtävyyksiin yleensä luettua Joshua Tree National Parkia 🙂
